Tämä artikkeli pohjautuu Bisnesälyä-podcastin jaksoon ”Kestävää kilpailuetua ja innovaatioita tekoälyllä”. Podcastissa pureudutaan tekoälyn tuomaan muutokseen työelämässä ja johtamisessa sekä nostetaan keskusteluun kysymyksiä, joita olet kenties pohtinut, mutta joihin et ole vielä löytänyt vastauksia. Sarjan neljännessä jaksossa podcastin host Marika Kotola keskustelee Executive Vice President, Digital Technologies, VTT, Erja Turusen kanssa siitä, miten organisaatiot voivat innovoida tekoälyä hyödyntämällä ja sitä kautta rakentaa itselleen kestävää kilpailuetua.
VTT:llä tekoäly ei ole vain teknologia, vaan väline kestävän kehityksen edistämisessä. Tämän blogin kautta pääset kurkistamaan, kuinka VTT hyödyntää tekoälyä luovalla tavalla, vauhdittaen organisaatioiden innovaatioprosessia ja tehostaen tuotekehitystä.
Erja Turunen on työskennellyt VTT:n, eli yhden Euroopan johtavan tutkimuslaitoksen, sydämessä jo kymmenen vuotta, toimien johtotehtävissä älykkään teollisuuden puolella. Nykyisessä roolissaan Digitaalisten teknologioiden liiketoiminta-alueen johtajana Erjalla on keskeinen tehtävä ja asema suunnannäyttäjänä: tavoitteena on osoittaa, kuinka digitaalisuus voi uudistaa liiketoimintaa ja edistää kestävää kehitystä.
VTT:n rooli tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden kumppanina on kriittinen sekä yrityksille että yhteiskunnalle. VTT auttaa varmistamaan, että Suomi voi jatkaa kestävän kilpailuedun luomista tulevaisuuden teknologioiden avulla.
VTT on menestyksekkäästi hyödyntänyt tekoälyä osana materiaalien kehittämiseen liittyvää tutkimustaan. Tutkimus keskittyi materiaaliteknologioihin ja uusien materiaalien kehittämiseen. VTT:n kehittämän digitaalisen konseptin avulla voidaan lähteä liikkeelle materiaalien suorituskykyvaatimuksista ja edetä aina materiaalin rakenteen ja mikrorakenteen kautta molekyyli- ja nanotasolle asti määritellen, millainen materiaalin pitäisi olla.
Digitaalisen lähestymistavan ansiosta kehitysprosessia on voitu merkittävästi nopeuttaa, kun kaikkea ei tarvitse testata kokeellisesti. Tekoäly on ollut pitkään keskeinen osa tätä konseptia. Sen avulla VTT tukee yrityksiä materiaalisuunnittelussa ja edistää samalla tuotekehitystä ja tehokkuutta.
VTT:llä on harkittu tarkasti, miten tekoälyn tarjoamat laajat edut hyödynnetään parhaiten. Tavoitteena on tuoda materiaalimallinnuksen puolelta saadut opit ja strategiat myös bioteknologian maailmaan, mikä mahdollistaa näin samojen periaatteiden soveltamisen myös bioteknologian kehityshankkeisiin.
Erjan mukaan tekoälyn käyttö voi tehostaa organisaation toimintaa monin tavoin. Tämä koskee oman datan hallintaa, sen tulkintaa ja päätöksentekoa sekä ulkopuolisen tiedon hyödyntämistä, erityisesti tuotekehityksen näkökulmasta.
”Jos muut yritykset menevät eteenpäin ja löytävät omat tapansa hyödyntää tekoälyä ja siten lisäävät tehokkuutta, niin kyllähän ilman muuta ne yritykset, jotka eivät sille tielle lähde, jäävät kilpailuasetelmassa jälkeen”, Erja muistuttaa.
Mitä esimerkkejä sitten löytyy organisaatioista, jotka ovat tekoälyä menestyksekkäästi hyödyntäneet?
"Metsäteollisuus tarjoaa konkreettisia esimerkkejä tekoälyn hyödyistä. Esimerkiksi samasta raaka-aineesta on voitu tuottaa 5 % enemmän lopputuotetta tekoälyn tarjoamien työkalujen avulla. Tämä näkyy suoraan tuotantotehokkuudessa."
Erja mainitsee esimerkkinä myös lääketeollisuuden, joka on toiminut edelläkävijänä tekoälyn hyödyntämisessä. Lääkkeiden kehittäminen on äärimmäisen monimutkaista, ja tekoäly tarjoaa apua käyttämällä koneoppimista nopeuttaakseen erilaisten kombinaatioiden tutkimista.
Tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia perinteisen innovaatioprosessin muokkaamiseen organisaatiossa. Se mahdollistaa nopean toimimattomien kombinaatioiden tai ratkaisujen hylkäämisen digitaalisessa ympäristössä, vähentäen tarvetta kokeelliseen verifiointiin ja säästäen aikaa. Erja painottaa kuitenkin, että tällainen kehittynyt prosessi vaatii vahvaa perustaa toimivalle datalle.
Datalla on keskeinen rooli tekoälyn tukemassa innovoinnissa, ja sen laatu vaikuttaa suoraan siihen, kuinka tehokkaasti tekoäly voi optimoida ja nopeuttaa innovaatioprosessia.
Monilla organisaatioilla datan hallinta onkin tullut keskeiseksi kehityshankkeeksi. Kysymykset datan määrästä, laadusta ja metadatan oikeasta hyödyntämisestä nousevat esiin: Onko data riittävää määrällisesti? Onko sen laatu riittävää? Onko metadata käytettävissä tehokkaasti, jotta tekoälyn tarjoamat edut voidaan saavuttaa? Datapuolen toiminnan kehittäminen onkin yksi keskeinen askel kohti menestyksekästä tekoälyn hyödyntämistä innovaatioprosessissa.
Erjan mukaan innovaatiot eivät ole pelkkiä keksintöjä. Ne ovat uusia oivalluksia, jotka tuovat mukanaan kaupallista lisäarvoa. Pelkkä keksintö ei ole aina innovaatio, vaan kyse on luovasta ajattelusta ja luovuudesta. Kun tekoäly tuodaan mukaan luovuuteen, syntyy ydin, jossa tekoäly ja innovaatiot kohtaavat.
Kun Erjalta kysytään, miten tekoäly ja ihmiset voivat parhaiten työskennellä yhdessä luovassa innovaatioprosessissa, hän vastaa:
”Kommunikaatiota tarvitaan paljon. Olen huomannut, että kun tuodaan eri alan osaajia yhteen, luullaan, että puhutaan samasta asiasta, mutta puhutaankin ihan ristiin. Voi olla, että sama sanakin voi tarkoittaa eri asiaa. On tärkeää ottaa aikaa yhteisen kielen oppimiseen, yhteisten tavoitteiden asettamiseen ja luovuuden tilan rakentamiseen.”
Tekoäly kykenee jo nyt osoittamaan luovuutta, etenkin laskentakapasiteetin ja algoritmien kehittymisen myötä. Kvanttilaskennan mahdollistama huima nopeus, joka on tuhansia kertoja klassista laskentaa nopeampaa, avaa ovet uusiin ulottuvuuksiin datan määrässä ja prosessoinnin kyvyissä. Tämä herättää kuitenkin keskeisiä eettisiä kysymyksiä.
”Miten varmistetaan eettiset näkökulmat teknologisessa kehityksessä? Onko tarvetta uusille sääntelyille? Nämä ovat kysymyksiä, joita tulee pohtia, kun mietitään, missä tekoälyn luovuuden rajat pitäisi kulkea”, Erja muistuttaa.
Erja kokee tärkeänä oppina oivalluksensa siitä, että uuden oppimiselle tulee ottaa aikaa.
”Me teemme VTT:llä esimerkiksi omia sisäisiä kehitysprojekteja, joissa päätämme, että otetaan jokin uusi kyvykkyys haltuun – sitten panostamme siihen hetkellisesti kunnolla.”
Erjan mukaan tekoälyosaamisessa perusteiden hallinnan jälkeen tekoälyn käyttö on hyvä istuttaa luontevaksi osaksi yrityksen omaa innovaatioprosessia.
”Kokeiluiden kautta ja pieninä palasina, pienten oppimisten kautta asiat yleensä menevät jouhevammin eteenpäin. Ei välttämättä tarvita massiivista kehityshanketta, vaan voidaan lähteä ensin kokeilemaan vähän sieltä ja täältä, että mitä tekoäly meille voisi tarkoittaa.”
Jotta organisaatioissa varmistetaan kyvykkyys ja ymmärrys tekoälyn maksimaalisesta käytöstä innovaatiotyössä, tarvitaan joku, joka vastaa kokonaisuutena muutosprosessista, Erja korostaa. Ei välttämättä riitä, että otetaan työkaluja käyttöön.
Yhdessä oppiminen tekoälyn aikakaudella on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin, sillä tyhjiössä ei useinkaan synny innovaatioita.
”On tärkeää, että organisaatiossa annetaan mahdollisuuksia yhteiseen reflektointiin ja oppimiseen, jolloin jokaisen ei tarvitse oppia asioita yksin kantapään kautta, vaan tietoa ja kokemuksia jaetaan yhdessä.”
Kuuntele jakso Eduhouse palvelussamme ja tutustu Bisnesälyä -podcastiin sivuillamme. Voit myös kuunnella podcastin Spotifyssä.