Miten omaa osaamista voi kehittää mahdollisimman tehokkaasti? Miksi ylipäätään kannattaa oppia uutta? Osaamisen kehittäminen herättää paljon kysymyksiä, ja oikeat vastaukset ovat meille kaikille erilaisia. Tässä blogissa viemme sinut olennaisimpien kysymyksien äärelle ja autamme niihin vastaamisessa, jotta löydät itsellesi sopivan reitin uuden oppimisen sokkeloissa.
Oikeanlainen osaaminen on organisaation elinehto, ja osaamisen kehittäminen on puolestaan avain menestykseen. Haastavilla markkinoilla kilpailu kiristyy jatkuvasti, eikä olekaan ihme, että vahva ja monipuolinen osaaminen tekee organisaatioista ketterämpiä selvittämään erilaisia haasteita.
Sama pätee myös yksilöihin – sinuun itseesi. Jotta voit tehdä oman alasi työtä, tarvitset tietynlaista osaamista. Sitä kehittäessäsi yhä pidemmälle ja monipuolisemmaksi erotut positiivisesti työpaikallasi tai esimerkiksi isosta joukosta työnhakijoista. Kun osaaminen kattaa monenlaisia taitoja omalta alalta sekä sen ympäriltä – kuten ajantasaisia digitaitoja ja työelämätaitoja – muuttuvat vastaan tulevat haasteet helpommiksi ratkaista.
Tässä blogissa käymme läpi, kuinka voit kehittää omaa osaamistasi sinulla sopivalla tavalla. Kysy itseltäsi viisi tärkeää kysymystä, ja löydät taitojen kehittämiselle selkeämmän suunnan.
Ennen kuin voit aloittaa määrätietoisen osaamisesi kehittämisen, sinun on myös tiedettävä, mitä haluat saavuttaa. Onko tavoitteenasi
🔸vahvistaa nykyistä osaamistasi?
🔸hankkia uutta tietoa?
🔸kehittyä tietyllä uudella osa-alueella?
🔸...vai jotain muuta?
Kehittymisen prosessin aloittamista ja edistämistä helpottaa jakaa sitä pienempiin, helpommin käsiteltäviin osiin, jos tärkein päämäärä tuntuu epämääräiseltä.
Jos pitkän linjan tavoitteesi on olla vaikkapa helpommin lähestyttävä esihenkilö, lähde liikkeelle pienistä paloista: “käyn läpi tietyn esihenkilökoulutuksen”, “aloitan viikoittaiset kuulumisten vaihtamisen palaverit tiimin jäsenten kanssa”, tai “pyydän palautetta kerran kuukaudessa”.
Uuden oppimisen ei aina tarvitse tarkoittaa kurssille tai valmennusohjelmaan osallistumista (vaikka ne ovatkin erittäin tehokkaita ja toimivia tapoja kehittää osaamista!) – oppiminen voi tapahtua lukemattomilla erilaisilla tavoilla, joista on tärkeintä löytää itselle mieluisin. Pakottamalla oppiminen kummasti tyssähtää usein alkuunsa.
Jäävätkö uudet asiat parhaiten mieleen, kun kuuntelet podcastia? Tuntuuko koulutuskokonaisuuden läpi kahlaaminen helpommalta, kun voit jakaa sen pieniin osiin ja käyttää oppimiseen usein vähän aikaa sen sijaan, että hoitaisit kaiken kerralla – tai toisin päin?
Samaan tapaan kuin sopivan oppimisen tavan valitseminen, usein myös sopivan hetken löytäminen onnistuu parhaiten kokeilemalla. Suurin pulma monille on löytää oppimiselle aikaa kiireisestä aikataulusta, ja kun omat tavoitteet eivät edisty, haasteeseen tarttuminen vain vaikeutuu.
Kalenterista kannattaa siksi varata pieni pätkä aikaa oppimiselle tasaisin väliajoin, esimerkiksi 15 minuuttia joka perjantai. Vartti ei kuulosta paljolta, mutta rutiinina oppimisaikaa kerääntyy nopeasti tunteja. Ehkä uuden oppiminen on itselle hyvä tapa aloittaa tai lopettaa työviikko?
Osaamisen kehittämisessä ei ole kyse vain uuden tiedon keräämisestä, vaan luonnollisesti myös sen soveltamisesta käytäntöön. Ja pitäähän sekin paikkansa, että tekemällä oppii: käytännön harjoittelu ja taitojen hyödyntäminen vahvistaa oppimaasi ja auttaa tekemään teoriasta arkea.
Kun opit uusia taitoja, mieti myös, millaisissa tilanteissa voit hyödyntää osaamistasi. Tilanteita on hyvin todennäköisesti paljon muitakin, kuin ne kaikkein ilmiselvimmät mahdollisuudet.
Jos olet opetellut vaikkapa tekoälyn hyödyntämistä tekstin tuottamiseen, ehkä voit käyttää oppimaasi logiikkaa muihinkin tarpeisiin, kuten kuvien muokkaamiseen tai erilaisten suunnitelmien luomiseen.
Säännöllinen itsearviointi on tärkeä osa osaamisen kehittämistä, mutta senkin voi tehdä monin eri tavoin.
Uusien taitojen listaaminen ja kouluarvosanan kirjoittaminen perään tuskin toimii tehokkaana itsereflektion välineenä (mutta jos toimii, anna palaa!), vaan kehittymisen arvioinnin voi suhteuttaa myös itse oppimisen tapaan ja tavoitteisiin. Arvioinniksi voi sopia esimerkiksi
🔸työkavereilta tai esihenkilöltä pyydetty palaute ja sen peilaaminen omiin ajatuksiin
🔸uuden taidon onnistunut hyödyntäminen työtilanteessa
🔸nopeampi tai sujuvampi suoriutuminen tietyistä tehtävistä uuden osaamisen ansiosta.
Tavoitteenamme Eduhousella on, että kouluttautumisesta tulee jokapäiväinen ja saumaton osa työarkea. Jatkuvan kasvun avulla tarjoamme organisaatiollesi ja sen työntekijöille uutta voimaa. Siten rakennetaan motivoivaa työympäristöä, tuetaan henkilökohtaista kasvua ja kehitetään kilpailukykyä.
Kuulostaako kunnianhimoiselta? Sitä se onkin – mutta me tiedämme, miten tästä kaikesta tehdään totta. Kokeile Eduhousea ilmaiseksi viikon ajan tai ota meihin yhteyttä ja kerromme, miten Eduhouse-koulutuspalvelu voi tukea juuri sinun ja organisaatiosi tarpeita ja tavoitteita.